Pikaraportti muistiin.
Harmillisesti en voinut mitata jännitettämikä tolppan pistorasioissa vaikuttaa mutta käyttäytymisestä päätellen alle 230V näillä kuormilla. Sillä kotona ei ollut eroa 16A ja 20A asetuksilla. Tuossa lämpötolpan päässä kuitenkin näin oli. Elikkä, Jos asetus on:
- 10A auto sai 1,5 - 1,7kW teholla energiaa joka siis olisi 230V jännitteellä 6,5A - 7,4A virtaa.
- 13A auto sai 2,1 - 2,3kW teholla (9A - 10A @ 230V)
- 16A auto sai 2,5 - 2,7kW teholla (11A - 12A @ 230V)
- 20A auto sai 3,1 - 3,3kW teholla (13A - 14A @ 230V)
Laitteen oma virtamittari kertoi lataus virraksi suunnilleen:
- 10A asetuksella 7 - 9A
- 13A asetuksella 10 - 12A
- 16A asetuksella 13 - 15A
- 20A asetuksella 15 - 17A
Näin jälkikäteen ajateltuna tuo 20A asetus onkin aika mainio tehon kannalta. Tosin vättämättä sitä ei kannata tuntikausia käyttää jos johdotukset eivät ole 20A varten, kuten oletettavasti ei ole jos jännite on tippunut niin alas ettei 16A riitä 3kW lataustehoon. Toki voi olla, että annot eivät pidä paikkaansa kun jännite ei ole 240V, siis laitteen osalta. Tai siis rajoittaa latausvirtaa enemmän kuin asetus on. Eli ns. täydet 3,3kW saadaan vain 20A asetuksella jos jännite on alle 240V. No, kotona tiedän jännitteen ja voin mitata myös virran paljonko laitteeseen menee.
Auto on nyt ollut 45min latauksessa tuolla ja 13A asetuksella. Laitteen mittari näyttää lämpötilaksi 42-46°C. (en muuten ole katsonut onko ne °F. sillä ulkona on pakkasta asteen verran ja lähdössä näytti jotain 17°) Kotelo ei tunnu yhtään lämpimältä käteen, päin vastoin. Energiaa autoon oli latautunut 1,8kWh. Eli teho suunnilleen 2,4kW. Auto nayttää edelleen 2,1 - 2,3kW latauskehoksi.
edit:
Nyt latausta on tehty 95min ja akkuun on mennyt 3,6kWh eli latausteho on 2,27kW. Lämpötila näytti 51°C. Mikään ei tuntunut lämmenneen paitsi laitteen pohja aavistuksen. Näin jopa vilauksen 13A virrasta laitteen omassa näytössä.
Edit2:
Kävin tuossa nopsaan lenkin ja laitoin tällä kertaa auton lataukseen 20A aseuksella. Näköjään latauslaite kompensoi jännitteen vaihtelut sillä virta näytössä ensin näkyi 15- 18A lukemia ja tunnin lataamisen jälkeen siellä vilahtaa jo 23A maksimissaan ja muutenkin pysytään siinä 20A tuntumassa. Auto lataa koko ajan 3,1 - 3,3kW teholla. Välillä teho tipahtaa 2,9kW puolelle. Lämpötila purkissa näyttää pysyvän siinä 51°C lämmössä asetuksesta riippumatta. Liitännät, johdot ja laitteet tuntuvat käteen viileiltä. Joten lataan loppuun asti tuolla, jos ei muutosta tapahdu.
Liikkeelle lähtiessä muuten live amppeerit näytti boksissa n.5A luokkaa. Eli oltiin jo kohtalaisen täynnä tuolloin.
torstai 21. maaliskuuta 2019
keskiviikko 20. maaliskuuta 2019
Ensi tuntumat Car Rover lataussäätimestä
Tänään sain sen kiinan ihmeen amerikkalaisille. Eli sen Car Rover lataussäätimen josta muutama päivä sitten kirjoitelin. Paketti saapui DHL kuriirilla ja siksi oli näinkin nopea liikkumaan. Yllätyksekseni laturi tuli kohtalaisen siistissä salkussa.
Verkkovirtajohto oli rakennettu paremmin kuin uskalsin toivoakaan. Säätimeen menee lyhyt 3x2,5mm2 kaapeli jonka toisessa päässä oli se ammerikkalaisten 240 liitin. Tuohon sitten oli adapteri jolla saataisiin se 120V käyttöön. Onnekseni tuo isompi liitin oli irroitettavissa ruuvikiinnitteisenä. Vaihdoin tuohon pikapikaa kokeeksi suko koskettimen ja testasin miten pelaa.
Yllättäen laite näyttää latausvirran ja siitähän voi jo jotain päätellä. Kokeilin 16A, 20A ja 10A virtoja ja 16A asetuksella ja tuolla lataustasolla virtamittari näytti 13- 15A latausvirtaa. Meillä tosin on tähän aikaan hiukan korkea jännite. Kokeilin 20A asetusta josko saisi täydet 16A käyttöön. No kerran se 16A vilahti näytössä... 10A asetuksella mittari näytti 8-9A lukemia. Pitää vielä Leaf Spyn kanssa vähän seurailla miten käyttäytyy. Harmittavan nopeasti laitteen sisäinen lämpötila oman mittarinsa mukaan tuntui nousevan. Lyhyen testijakson aikana lämpö nousi jo 30C asteen tuntumaan. Ensimmäiset pidemmät lataukset pitää vahtia tarkasti tuon kanssa. Ohjekirja sanoo, että 85C astetta on lämpö jossa suojaukset astuu voimaan.
sunnuntai 17. maaliskuuta 2019
reilu 20 000km myöhemmin
Elikkä autossa on hetken jo ollut yli 60 000km mittarissa. Itse olen ollut viimeiset kolme viikkoa revenneen reisilihaksen vuoksi poissa töistä. Joten Vaimo on saanut nauttia sähköisestä autoilusta enemmän.
Näin reilun 20 000km kokemuksella, auto on toiminut mainiosti. Juuri nyt en keksi mitään erityistä syytä miksi moittia autoamme. Toki sähköautoilijana aina haluaisi pidempää toiminta matkaa, mutta toisaalta se maksaa ja tällä pärjää erittäin hyvin perus ajojen kanssa. Jos mitään ihmeellistä ei ilmene jatkossakaan, tämä auto taitaa olla aika pitkään meillä käytössä.
Näin reilun 20 000km kokemuksella, auto on toiminut mainiosti. Juuri nyt en keksi mitään erityistä syytä miksi moittia autoamme. Toki sähköautoilijana aina haluaisi pidempää toiminta matkaa, mutta toisaalta se maksaa ja tällä pärjää erittäin hyvin perus ajojen kanssa. Jos mitään ihmeellistä ei ilmene jatkossakaan, tämä auto taitaa olla aika pitkään meillä käytössä.
perjantai 15. maaliskuuta 2019
Accelev mittauksia
Sain aikaiseksi tänään mitata vihdoin millä hyötysuhteella Accelev ruokkii autoa.
Accelev imee seinästä juuri nyt 395,2V puolelta 9,4A joten teho on n.3715W. Autoon menee 247V ja 14,6A joten teho on 3606W. Tähän tarkoittaa, että muunnokseen menee 109W. Tämä myös tarkoittaa sellaista 97% hyötysuhdetta. Tuosta 3606W tehosta auto saa suunnilleen 3400W eli hyötysuhde on 94% luokkaa. Nuo yhteen laskettuna häviöitä siis on ilmeisesti sellaiset 9% - 10% luokkaa Accelevin kanssa. Pitää mitata myös yhden vaiheen vehkeen kanssa paljonko sen kanssa hukkuu energiaa matkalle. Joka tapauksessa Accelev siis kuormittaa 9,4A tuolta 400V pääjännitteestä joka siis tarkoittaa 16,15A kuormaa jos olisi 230 vaiheesta. Eli suunnilleen 8,08A kuormittaa siis kahta 230V vaihetta.
Edit:
Jos jännite on sen 400V ja virta olisi sen 9,4A voisi tuosta ilmeisesti laskea virraksi 230V tilanteessa arvon 16.28A. Tämä siis saadaan kun tuo 9,4A kerrotaan neliöjuuri kolmella Eli luvulla n.1,732. Tai sitten taas menee pieleen ajatukset =)
Accelev imee seinästä juuri nyt 395,2V puolelta 9,4A joten teho on n.3715W. Autoon menee 247V ja 14,6A joten teho on 3606W. Tähän tarkoittaa, että muunnokseen menee 109W. Tämä myös tarkoittaa sellaista 97% hyötysuhdetta. Tuosta 3606W tehosta auto saa suunnilleen 3400W eli hyötysuhde on 94% luokkaa. Nuo yhteen laskettuna häviöitä siis on ilmeisesti sellaiset 9% - 10% luokkaa Accelevin kanssa. Pitää mitata myös yhden vaiheen vehkeen kanssa paljonko sen kanssa hukkuu energiaa matkalle. Joka tapauksessa Accelev siis kuormittaa 9,4A tuolta 400V pääjännitteestä joka siis tarkoittaa 16,15A kuormaa jos olisi 230 vaiheesta. Eli suunnilleen 8,08A kuormittaa siis kahta 230V vaihetta.
Edit:
Jos jännite on sen 400V ja virta olisi sen 9,4A voisi tuosta ilmeisesti laskea virraksi 230V tilanteessa arvon 16.28A. Tämä siis saadaan kun tuo 9,4A kerrotaan neliöjuuri kolmella Eli luvulla n.1,732. Tai sitten taas menee pieleen ajatukset =)
Kolmesta vaiheesta yksi iso vaihe?
Tuon Accelevin myötä on käynyt mielessä miksi on yleisesti mielissä se, että kolmen vaiheen käyttö olisi erittäin hankalaa, Tai siis muuttaa se kolmivaihe sähkö isoksi yksivaiheiseksi. Tässä pohtiessani tuota aurinkosähkö asiaa, törmäsin sellaisiinkin laitteisiin jotka toimivat ilman akkua. Tarkoittaa siis sitä, että jos kytken aurinkopaneelin kiinni invertteriin, niin se syöttää suoraan 230Vac lähtöönsä jos vain aurinkopaneeli tuottaa jotain. Aurinkopaneelin sähköhän on erittäin vaihtelevaa tasasähköä. Noihin laitteisiin ainakin osaan saa myös syöttää mm. 500Vdc jännitettä ja osassa on myös ns. Parallel mahdollisuus. Toisin sanoen, tuo parallel tarkoittaa sitä, että jos yksi laite kykenee 5kW tehoon, kykenee kaksi 10kW syöttöön yhdessä. No, tuo 500Vdc ei ihan vielä ole riittävä jos kolmivaihetasauuntaajalla muuttaa sen kolmivaiheisen sähkön tasasähköksi, sillä jännite tuolloin on 565Vdc. Mutta tekniikka on siis olemassa eikä itse asiassa ole ihan kamalan kallistakaan. Eli kun löytää sellaisen invertterin johon saa vähintään 600Vdc syöttää tasajännitettä voi sen kolmivaiheen tasasuunnata ja syöttää invertteriin. Jos invertteri kykenee yksin n.8kW tehoon, riittää yksi invertteri siihen, että 6,6kW laturilla varustettua autoa voi ladata kolmea vaihetta tasaisesti kuormittamalla ;)
Toki asian voi tehdä myös muuntajilla...
Järkevä matkalaturi?
 |
| Kuva: Aliexpress |
Itse en koe tulpan vaihtoa ongelmalliseksi. Tuossa jopa kuvien perusteella on kahdenlaiset johdot ja liitin sille, eli itse laitteen johtoon ei edes tarvitse koskea. Vain liiettävään osaan. Tuossa väitetään olevan 28ft johtoa. Eli n.8,5m. Jos tuo pitää paikkansa, on siinä jopa kenties liikaakin johdinta. Mutta kenties matkalatusrissa saa ollakin hiukan enemmän ulottuvuutta.
Alla kauppiaan kuvaus laitteesta:
Product description
WARNING:
AC Sockets Requirement: Please choose suitable AC socket based on the different current of 10A/13A/16A/20A you used. For example, you need bigger current of AC socket like 20A while charging at 16A.
SPECIFICATION:
- Product Name: EV Quick Charger
- Rated Input Voltage: 85V-265V AC
- Rated Output Voltage: 85V-265V AC
- Unit N.W.: 2.02 KG
- Insulation Resistance: Up to 1000M Ω (DC 500V)
- Contact Resistance: 0.5M Ω MAX
- Max. Voltage Proof: 2000V
- Housing Fire Rating: UL94V-0
- Wiring Harness Size: 3X2.5MM⊃2;+2X0.5MM⊃2;
- Rated Current: Default 16A (Adjustable 10A, 13A, 20A)
FUNCTION OF CIRCUIT CONTROL BOX:
- Leakage Protection (Restart).
- Over-voltage or Low-voltage Protection.
- Over-load Protection (Restart After Self-checking).
- Lightning Protection.
- Over-heat Protection (Cooling Down to Restart).
INSTRUCTIONS:
1. Plug into the wall AC socket (110V/220V)
2. Long press the power button for 3 seconds to get into the rate current select model; Short press to select 10A/13A/16A/20A
3. Plug the charging connector into the vehicle charging port.
4. Remove the charging plug from the vehicle after full charged.
EV CHARGING CONTROL BOX WITH LED DISPLAY:
Real-time display of charging temperature, current, charging time (Hours, Minutes, Seconds), which can keep your car charged more safety and confidence.
COMPATIABLE VEHICLES:
The CAR ROVER EV charger works with most electric vehicles, such as Nissan LEAF, Nissan eNV-2000, Chevy Volt, Chevy Bolt, Chevy Spark, BMW i Series, Smart Electric Drive , Hyundai Ioniq, Toyota Prius Plug-in Hybrid, Prius Prime, Volkswagen E-Golf, Ford Focus Electric, Ford Fusion Energi, Ford C-Max Energi, Honda Accord Plug-in Hybrid, Kia Soul EV, Mitsubishi PHEV, Porsche Plug-in Hybrids, Mercedes B-Class Electric Drive and etc.
Note: only US plug
1. 85 - 265V AC -> Suomen 230V AC on rajojen sisällä.
2. 10A - 13A - 16A - 20A -> Tuo 20A on jo liikaa itselle ja saisi mennä pykälää alemmaksikin tuo. Tokikaan en voi olla 100% varma etteikö menisikin, mutta epäilen noiden olevan oikeat vaihtoehdot.
Tarkoitus on toki laite testata tarkasti ja todeta miten se pelaa. Jos siitä on mihinkään toki laitan viimeistään silloin linkiä mutta kuvalla löytynee joka tapauksessa jo nyt. Hinta ei mielestäni ole paha säädettäväksi matkaboksiksi. Vielä en tienkään tiedä onko laitteessa esim CE merkintää. Joten en voi kuitenkaan suositella laitetta kenellekään.
torstai 14. maaliskuuta 2019
Miten nuo sähkön saanti jutut liittyy Leafiin?
Ajatus on ensinnäkin se, että tekemällä koko oman järjestelmän kolmivaiheiseksi pääsen tilanteeseen jossa reaaliaikaisesti näen kulutuksen. Eli voin koittaa säätää huippu tehontarpeen määrän tasoa jos se on tarpeen. Toisaalta näen mitä mikin laite kuluttaa ja kuinka kauan. Eli näen myös energian kokonaistarpeen sellaiselle ajan jaksolle kuin haluan. Toisaalta jos auringon ja tuulen yhteismäärä piisaa esim. vaikka suurimman osan päivästä ja vaikka jopa lataa akkuja, voidaan pieniä hetkiä mennä tuulen, auringon ja akun voimalla. JOS peruskulutus olisi vaikka 500W luokkaa, niin vuorokaudessa kuluu 12kWh. Jos aurinko antaa (kesällä) tuosta meidän 1,2kW (joka lisääntyy 2,2kW:iin vähintään nyt keväällä) tuon 12kWh, niin kaikki mitä tuulesta saadaan, menee akkuun. Teoreettinen maksimi olisi lähellä 22kWh määrää. Mutta jos nyt vaikka ei tuule, niin silloin tietenkin pahimmillaan tulos on nolla. Mutta jos vaikka tuulisi siten, että teho olisi puolet nimellisestä ja aika vain 5h niin silloin päästäisiin 2kWh saantiin. Toisaalta aika pitkiäkin tuulisia hetkiä on ollut täällä meillä, joten ehkä joku 5-10kWh voisi olla odotettavissa, joka olisi sopivasti sellainen määrä mitä Leafiin päivässä uppoaa...
Kesäaikaan, kun mm. lämmitys ei ole käytössä ja ainoat jatkuvat kuluttajat ovat jääkaappi, pakastin ja lämminvesivaraaja, ihan kamalaa pohja kulutusta ei ole, ainakin öisin alle 100W pitkiä pätkiä ja huiput jossain 250W - 300W tienoilla. Astianpesukoneen huipputehoksi on ilmoitettu 3,3kW. Eli jos astianpesukone lämmittäisi kokoajan vettä ja pumppaisi samaan aikaan, niin tunnin pesu veisi siis 3,3kW. Minulla ei ole vielä varmaa tietoa koneen energian tarpeesta, mutta piakkoin sekin selviää. Veikkaus on, että pesukerta kuluttaa ehkä alle 2kWh. Kuivausta en koneen yleensä anna tehdä vastuksella. Eli kenties astianpesukoneen käyttöä voisi harkita tarkemmin esim. vaikka niille päiville kun tuulee reilummin tai aurinko paistaa. Pyykkikoneen tehoksi ilmoitetaan 2,2kW. Kone tosin pahimmillaan käy sen parikin tuntia ja lämpiää (tosin tosiharvoin 40C astetta korkeammalle) pahimmillaan sinne 95C asteeseen. Kuivain ottaa maksimissaan 2,4kW, mutta kyllä nuokin samaan aikaan päällä on olleet silloin tällöin. Kuitenkin 16A johdonsuoja automaatti ilmeisesti tehon tarpeen kestää, ellei sitten pistorasioita ole omiin vaiheisiinsa laitettu. Joka tapauksessa näidenkin käyttöä saattaa olla hyvä miettiä tarkemmin. Valot alkaa olla kaikki LEDejä. Muutama loisteputki on vielä joissain paikoissa.
Akku on kuitenkin ilmeisesti nyt se tärkein juttu näiden jälkeen. Hemmetin vaikea vain miettiä että hommaisi vähintään 1000Ah edestä akkua. Tuolla siis pääsisi edes 48kWh energiavarastoon. Toki tuo kesäpäivisin tuppaisi olemaan kenties kohtalaisen täynnä vaikka autoa lataisi sen 10kWh. Toki tulee päiviä, että autoa lataa sen n.22kWh, silloin toki jos on himmeämpiä, tuulettomia paiviä, ei akku välttämättä kerkiä täyttymään päivän aikana. Hmm, eli jos käytettävää kapasiteettia olisi 48kWh kesä illalla. Autoon menisi 10kWh, talo imisi ehkä 4kWh (8h x 0,50kW). Eli akkuun jäisi 34kWh. Tuuleton vuorokausi eli sieltä ei lisää saisi. Seuraavana päivänä 2,4kW paneelisto antaisi joka tapauksessa jotain. Viime kesänä 5.5 - 30.8 välillä ei 3 x vähempää kWh määrää tullut kerättyä. Toki myöhemminkin on enemmän tullut, mutta tuon välin aikana joka päivä on saatu 3 x tai enemmän täysi paneeliteho kerättyä, eli kuin 3h olisi täydeltä terältä paistanut. Eli oletettavissa on n. 7,2kWh vähintään lisäystä päivän aikana. Maksimissaan >24kWh. Toki viime kesä oli aurinkoinen ja kesät ovat erilaisia. Tänäänkin on tuullut aikalailla, joten kenties tuulestakin lähes aina jotain saa... =).
Mahdollistahan toki on, että autoa on ladattu 22kWh, pesukone on vienyt 3kWh, astianpesu 2kWh ja talo 5kWh, eli on käytetty 32kWh. Jäljelle on jäänyt siis 16kWh. Jos ei saada kuin se 7kWh lisää, niin seuraavana iltana onkin vain 23kWh. Tuosta jos auto haukkaa 10kWh, niin toki talolle jäisi 13kWh, josta kenties säästeliäästi elämällä menisi se 3kWh. Vielä seuraavakin päivä menisi sillä 7kWh lisällä (17kWh - 13kWh = 4kWh) ja periaatteessa sitä seuraava. Mutta sitten huutaisi jo kipeästi tuulta ja aurinkoa. Toisaalta aurinkoisena mutta tuulisena päivänä teoreettinen maksimi tuotto suunnilleen olisi 46kWh. Tokikaan tuollaisia päiviä ei liene tulossa aivan heti. Mutta ehkä 20kW aurinkopäiviä ja 10kWh tuulipäiviä kohtuudella.
Se tässä mm. kiinnostaa, että millaiseen kulutukseen pääsee talossa ja millaisen uusiutuvan arsenaalin sen ylläpito tarvitsee akkuineen päivineen. Jos energian tarve on tammikuun ajan, eli 31 päivää 100kWh/päivä, tarvitaan kamala akkumäärä, tai kamala tuotantomäärä. Eli jos akkukapasiteetti eli varasto on iso, sinne saa mahtumaan kesällä kerätty energia talteen. Mutta toisaalta jos tuotantomäärä on kovin pieni, talvella tuotettu energia on entistä pienempi. Eli varastoa joudutaan käyttämään enemmän. Toisaalta jos tuotanto talvella olisi isompi, energiavaraston koko voisi olla pienempi, mutta kaikkea kesällä kerättyä energiaa ei saisi talteen. Toisaalta tuotannon lisääminen on tällä hetkellä halvempaa kuin varaston kasvattaminen. Eli jos tuotantoa lisää, kenties pitäisi kesän ylituotanto sittenkin ladata esim. fortumin aurinkotilille josta sen voisi ladata kaksinkertaisena fortumin tietyistä pikalatureista autoon. Toisaalta en haluaisi fortumin muuten "sekaantuvan" installaatiooni kuin toimittamalla sen boksin millä voin ajaa ylituotannon heille. Boksin toiminta voisi olla vaikka sellainen, että sille annetaan akun jännitetaso minkä alle akkujännite ei saa pudota sekä kenties jokin kosketin tieto. Ja boksi syöttää vaikka max.5-600W per vaihe energiaa verkkoon, mieluummin toki säädettävänä. Jos verkko menee alas, syöttö lakkaa. Tuolloin boksi ei syöttäisi koskaan omaa järjestelmää, sillä kun omaa tuotantoa on ja akut täynnä, verkko virtaa ei edes näytetä omalle järjestelmällä. Jos omaatuotantoa on mutta akut alhaalla, boksi ei syötä koska akut alhaalla. Eli jos verkkovirtaa tarvitaan, sitä syötetään taloon, mutta pidetään vain akkuja hengissä tai ladataan max parilla amppeerilla, jolloin akkujen jännite ei nouse vaaditulle tasolle, sekä mahdollisesti kosketintieto siitä, että energiaa pyydetään verkosta.
Toisaalta yksi mahdollisuus on varastoida energia vetyyn. Silloin pitäisi sitten investoida polttokennoon jolla vedyn energian muuttaisi takaisin sähköksi. Samalla kannattaisi sitten muuttaa myös lämmitys vesikiertoiseksi jotta voisi käyttää polttokennon lämmön hyödyksi. Kenties myös auto kannattaisi sitten vaihtaa vetykäyttöiseksi. Tosin silloin tankin pitäisi olla todella suuri, sillä vedyn tankkaus pisteitä ei taida juuri nyt olla yhtäkään julkista Suomessa.
Siis sekin on tässä "projektissa" mielenkiintoista, että kun pääsee näkemään nykyisen kulutuksen, onko sitä kuinka paljon mahdollista pienentää. Ja varsinkin talvella. Talvella myös se, että millaisella viiveellä esim. takan lämmitys vaikuttaa muun lämmityksen toimintaa, vai vaikuttaako se. Entä ilmalämpöpumppu, paljonko sen vaikutus on kulutukseen. Tähän asti jäähdytys on ollut "ilmaista" sillä kun on kuuma, aurinko paistaa eikä sähköä tarvitse ostaa. Mutta kuinka paljon se tulee vaikuttamaan kun kokonaisuus otetaan huomioon, eli jääkö viilennykselle enää tilaa kaiken muun kulutuksen jälkeen. Vai tuleeko siitä se ostettava suurre?
Edelleen kiintoisaa on siis selvittää kulutuksen ja tuotannon suhde. Jos se on kesällä epäsuhdassa, niin kumpaan suuntaan. Toive on tietenkin se, että tuotantoa on yli tarpeen. Tämän jälkeen voi sitten miettiä niitä akkuja. Jos jo kesällä tuotanto on liian pientä tarpeeseen nähden, on epäedullista hankkia myöskään akkuja, varsinkin jos akut menee liian tyhjiksi. Siksi onkin minulle tärkeää selvittää riittääkö tuo 2,4kWp aurinkoa + 0,8kWp tuulta siihen, että energiaa tule talon tarpeeseen riittävästi. Jos tulee niin mainiota. Jos ei tule, sitten "projekti" kertoo sen, että ei oikeastaan edes kannata yrittää rakennella mitään kamalan isoa. Sillä tuolla määrällä pitäisi kyllä irrota kevyesti kesän tarpeet meillä. Jos talo kuluttaa enemmän, tulisi voimalasta aivan liian suuri, että sen rakentamiseen olisi järkeviä edellytyksiä. Täytyy silti myöntää, että hiukan jännittää miten äijän käy, vaikka oikeastaan luotto on kova kulutuksen vähyyteen, kesällä.
Jos miettii taas talvea, niin syys - lokakuu on vielä sellaista kohtalaista aurinkosähkön tuotto aikaa. Ei hyvää, mutta tulee. Toisaalta lämmitys ei ole vielä kovin suuressa roolissa. Marraskuulle tultaessa lokakuun arvo puolittuu. Joulukuu ja erityisesti tammikuu ovat pahoja. Varsinkin tammikuussa ei saa kuin rippeitä valosta käyttöön. Toisaalta helmikuu on jo tehokkampaa kuin joulukuu konsaan ja maaliskuun pitäisi ylittää jo marraskuu. Heti kun on mahdollista, lisään paneelit käyttöön. Se alkaa olla jo tavallaan pakollistakin. Nythän katolla on siis ns. kaksi sarjaa. Toinen on toisessa invertterissä ja toinen toisessa. Nyt kun tulee kolmas mukaan, sillekin pitää saada omansa. Ajatus miten tuon voisi laittaa on se, että laitan ne kuusi paneelia yhteen invertteriin jotka ovat olleet ns. aina katolla. Jaan sitten ne kaksi muuta kolmen ryhmää niille toisille. Siinä tulee kaksi asiaa samaan aikaan kokeiluun, tai oikeastaan kolme.
1. Kuinka paljon vaikuttaa se, että paneelit on ns. "optimaalisessa" kulmassa eli n.42 astetta versus katon mukaiset paneelit.
2. Kuinka paljon katon mukaiset paneelit kaikkiaan tuottaa ja ottaako ne jo aiemmin aamulla "auringosta" kiinni ja haittaako suurempi kulma mitään ylipäätänsä jos aurinko paistaa pidempään paneeleihin.
3. Kuinka paljon vaikuttaa paneelin lasin rikkoutuminen tuottoon, jos tuo yksi nyt talven jäljiltä ylipäätään enää toimii. Ja jos ei toimi, niin kuinka paljon jännitteen tippuminen kolmanneksella vaikuttaa tuottoon. Eli saavutetaanko toiminta jännite koska ja koska se menetetään. Entä onko MPPT jännite alueen ylärajalla menolla / keskialueen käytöllä millainen vaikutus tuottoon.
Tämähän siis mahdollistuu kun teen kytkennän yllä mainitulla tavalla. Ehkä tuossa on enemmänkin seurattavia suurreita, mutta numeroissa on suunnilleen ne asiat joita kullakin kytkennällä pystyy haarukoimaan. Rikkoutunutta lasiahan olen koittanut paikata jonkinmoisella epoksilla. Käyttämäni ei kuitenkaan soveltunut näköjään ainakaan kesään. Ajatus on käydä kytkennän yhteydessä raaputtamassa ns. paskat pois paneelin pinnasta ja laittaa se tulille jos sieltä jotain tulee. Pintaan laitettu tuote on siis muuttunut keltaiseksi ja hilseillyt jo suunnilleen kokonaan pois. Olen myös hiukan herätellyt paneelien maahantuontia, tosin vain itselleni ja mahdollisesti lähipiiriin. Hinnat kun pyörivät n. €0,24 / Wp tuntumassa kotiin. Jostain syystä saksalaiset tehtaat eivät olleet kiinnostuneita kyselyistäni vaikka myyvät samaan hintaan tuotteitaan vaikka vähintään palletillista kyselen. Mutta kun kyselee verkoston kautta, niin mm. kiinalaiset kyllä ottavat yhteyttä. Kenties saan näitä vieläkin halvemmalla. Katsotaan nyt. Toki kaikilla on aina hirmuinen kiire tehdä kauppoja.
Kesäaikaan, kun mm. lämmitys ei ole käytössä ja ainoat jatkuvat kuluttajat ovat jääkaappi, pakastin ja lämminvesivaraaja, ihan kamalaa pohja kulutusta ei ole, ainakin öisin alle 100W pitkiä pätkiä ja huiput jossain 250W - 300W tienoilla. Astianpesukoneen huipputehoksi on ilmoitettu 3,3kW. Eli jos astianpesukone lämmittäisi kokoajan vettä ja pumppaisi samaan aikaan, niin tunnin pesu veisi siis 3,3kW. Minulla ei ole vielä varmaa tietoa koneen energian tarpeesta, mutta piakkoin sekin selviää. Veikkaus on, että pesukerta kuluttaa ehkä alle 2kWh. Kuivausta en koneen yleensä anna tehdä vastuksella. Eli kenties astianpesukoneen käyttöä voisi harkita tarkemmin esim. vaikka niille päiville kun tuulee reilummin tai aurinko paistaa. Pyykkikoneen tehoksi ilmoitetaan 2,2kW. Kone tosin pahimmillaan käy sen parikin tuntia ja lämpiää (tosin tosiharvoin 40C astetta korkeammalle) pahimmillaan sinne 95C asteeseen. Kuivain ottaa maksimissaan 2,4kW, mutta kyllä nuokin samaan aikaan päällä on olleet silloin tällöin. Kuitenkin 16A johdonsuoja automaatti ilmeisesti tehon tarpeen kestää, ellei sitten pistorasioita ole omiin vaiheisiinsa laitettu. Joka tapauksessa näidenkin käyttöä saattaa olla hyvä miettiä tarkemmin. Valot alkaa olla kaikki LEDejä. Muutama loisteputki on vielä joissain paikoissa.
Akku on kuitenkin ilmeisesti nyt se tärkein juttu näiden jälkeen. Hemmetin vaikea vain miettiä että hommaisi vähintään 1000Ah edestä akkua. Tuolla siis pääsisi edes 48kWh energiavarastoon. Toki tuo kesäpäivisin tuppaisi olemaan kenties kohtalaisen täynnä vaikka autoa lataisi sen 10kWh. Toki tulee päiviä, että autoa lataa sen n.22kWh, silloin toki jos on himmeämpiä, tuulettomia paiviä, ei akku välttämättä kerkiä täyttymään päivän aikana. Hmm, eli jos käytettävää kapasiteettia olisi 48kWh kesä illalla. Autoon menisi 10kWh, talo imisi ehkä 4kWh (8h x 0,50kW). Eli akkuun jäisi 34kWh. Tuuleton vuorokausi eli sieltä ei lisää saisi. Seuraavana päivänä 2,4kW paneelisto antaisi joka tapauksessa jotain. Viime kesänä 5.5 - 30.8 välillä ei 3 x vähempää kWh määrää tullut kerättyä. Toki myöhemminkin on enemmän tullut, mutta tuon välin aikana joka päivä on saatu 3 x tai enemmän täysi paneeliteho kerättyä, eli kuin 3h olisi täydeltä terältä paistanut. Eli oletettavissa on n. 7,2kWh vähintään lisäystä päivän aikana. Maksimissaan >24kWh. Toki viime kesä oli aurinkoinen ja kesät ovat erilaisia. Tänäänkin on tuullut aikalailla, joten kenties tuulestakin lähes aina jotain saa... =).
Mahdollistahan toki on, että autoa on ladattu 22kWh, pesukone on vienyt 3kWh, astianpesu 2kWh ja talo 5kWh, eli on käytetty 32kWh. Jäljelle on jäänyt siis 16kWh. Jos ei saada kuin se 7kWh lisää, niin seuraavana iltana onkin vain 23kWh. Tuosta jos auto haukkaa 10kWh, niin toki talolle jäisi 13kWh, josta kenties säästeliäästi elämällä menisi se 3kWh. Vielä seuraavakin päivä menisi sillä 7kWh lisällä (17kWh - 13kWh = 4kWh) ja periaatteessa sitä seuraava. Mutta sitten huutaisi jo kipeästi tuulta ja aurinkoa. Toisaalta aurinkoisena mutta tuulisena päivänä teoreettinen maksimi tuotto suunnilleen olisi 46kWh. Tokikaan tuollaisia päiviä ei liene tulossa aivan heti. Mutta ehkä 20kW aurinkopäiviä ja 10kWh tuulipäiviä kohtuudella.
Se tässä mm. kiinnostaa, että millaiseen kulutukseen pääsee talossa ja millaisen uusiutuvan arsenaalin sen ylläpito tarvitsee akkuineen päivineen. Jos energian tarve on tammikuun ajan, eli 31 päivää 100kWh/päivä, tarvitaan kamala akkumäärä, tai kamala tuotantomäärä. Eli jos akkukapasiteetti eli varasto on iso, sinne saa mahtumaan kesällä kerätty energia talteen. Mutta toisaalta jos tuotantomäärä on kovin pieni, talvella tuotettu energia on entistä pienempi. Eli varastoa joudutaan käyttämään enemmän. Toisaalta jos tuotanto talvella olisi isompi, energiavaraston koko voisi olla pienempi, mutta kaikkea kesällä kerättyä energiaa ei saisi talteen. Toisaalta tuotannon lisääminen on tällä hetkellä halvempaa kuin varaston kasvattaminen. Eli jos tuotantoa lisää, kenties pitäisi kesän ylituotanto sittenkin ladata esim. fortumin aurinkotilille josta sen voisi ladata kaksinkertaisena fortumin tietyistä pikalatureista autoon. Toisaalta en haluaisi fortumin muuten "sekaantuvan" installaatiooni kuin toimittamalla sen boksin millä voin ajaa ylituotannon heille. Boksin toiminta voisi olla vaikka sellainen, että sille annetaan akun jännitetaso minkä alle akkujännite ei saa pudota sekä kenties jokin kosketin tieto. Ja boksi syöttää vaikka max.5-600W per vaihe energiaa verkkoon, mieluummin toki säädettävänä. Jos verkko menee alas, syöttö lakkaa. Tuolloin boksi ei syöttäisi koskaan omaa järjestelmää, sillä kun omaa tuotantoa on ja akut täynnä, verkko virtaa ei edes näytetä omalle järjestelmällä. Jos omaatuotantoa on mutta akut alhaalla, boksi ei syötä koska akut alhaalla. Eli jos verkkovirtaa tarvitaan, sitä syötetään taloon, mutta pidetään vain akkuja hengissä tai ladataan max parilla amppeerilla, jolloin akkujen jännite ei nouse vaaditulle tasolle, sekä mahdollisesti kosketintieto siitä, että energiaa pyydetään verkosta.
Toisaalta yksi mahdollisuus on varastoida energia vetyyn. Silloin pitäisi sitten investoida polttokennoon jolla vedyn energian muuttaisi takaisin sähköksi. Samalla kannattaisi sitten muuttaa myös lämmitys vesikiertoiseksi jotta voisi käyttää polttokennon lämmön hyödyksi. Kenties myös auto kannattaisi sitten vaihtaa vetykäyttöiseksi. Tosin silloin tankin pitäisi olla todella suuri, sillä vedyn tankkaus pisteitä ei taida juuri nyt olla yhtäkään julkista Suomessa.
Siis sekin on tässä "projektissa" mielenkiintoista, että kun pääsee näkemään nykyisen kulutuksen, onko sitä kuinka paljon mahdollista pienentää. Ja varsinkin talvella. Talvella myös se, että millaisella viiveellä esim. takan lämmitys vaikuttaa muun lämmityksen toimintaa, vai vaikuttaako se. Entä ilmalämpöpumppu, paljonko sen vaikutus on kulutukseen. Tähän asti jäähdytys on ollut "ilmaista" sillä kun on kuuma, aurinko paistaa eikä sähköä tarvitse ostaa. Mutta kuinka paljon se tulee vaikuttamaan kun kokonaisuus otetaan huomioon, eli jääkö viilennykselle enää tilaa kaiken muun kulutuksen jälkeen. Vai tuleeko siitä se ostettava suurre?
Edelleen kiintoisaa on siis selvittää kulutuksen ja tuotannon suhde. Jos se on kesällä epäsuhdassa, niin kumpaan suuntaan. Toive on tietenkin se, että tuotantoa on yli tarpeen. Tämän jälkeen voi sitten miettiä niitä akkuja. Jos jo kesällä tuotanto on liian pientä tarpeeseen nähden, on epäedullista hankkia myöskään akkuja, varsinkin jos akut menee liian tyhjiksi. Siksi onkin minulle tärkeää selvittää riittääkö tuo 2,4kWp aurinkoa + 0,8kWp tuulta siihen, että energiaa tule talon tarpeeseen riittävästi. Jos tulee niin mainiota. Jos ei tule, sitten "projekti" kertoo sen, että ei oikeastaan edes kannata yrittää rakennella mitään kamalan isoa. Sillä tuolla määrällä pitäisi kyllä irrota kevyesti kesän tarpeet meillä. Jos talo kuluttaa enemmän, tulisi voimalasta aivan liian suuri, että sen rakentamiseen olisi järkeviä edellytyksiä. Täytyy silti myöntää, että hiukan jännittää miten äijän käy, vaikka oikeastaan luotto on kova kulutuksen vähyyteen, kesällä.
Jos miettii taas talvea, niin syys - lokakuu on vielä sellaista kohtalaista aurinkosähkön tuotto aikaa. Ei hyvää, mutta tulee. Toisaalta lämmitys ei ole vielä kovin suuressa roolissa. Marraskuulle tultaessa lokakuun arvo puolittuu. Joulukuu ja erityisesti tammikuu ovat pahoja. Varsinkin tammikuussa ei saa kuin rippeitä valosta käyttöön. Toisaalta helmikuu on jo tehokkampaa kuin joulukuu konsaan ja maaliskuun pitäisi ylittää jo marraskuu. Heti kun on mahdollista, lisään paneelit käyttöön. Se alkaa olla jo tavallaan pakollistakin. Nythän katolla on siis ns. kaksi sarjaa. Toinen on toisessa invertterissä ja toinen toisessa. Nyt kun tulee kolmas mukaan, sillekin pitää saada omansa. Ajatus miten tuon voisi laittaa on se, että laitan ne kuusi paneelia yhteen invertteriin jotka ovat olleet ns. aina katolla. Jaan sitten ne kaksi muuta kolmen ryhmää niille toisille. Siinä tulee kaksi asiaa samaan aikaan kokeiluun, tai oikeastaan kolme.
1. Kuinka paljon vaikuttaa se, että paneelit on ns. "optimaalisessa" kulmassa eli n.42 astetta versus katon mukaiset paneelit.
2. Kuinka paljon katon mukaiset paneelit kaikkiaan tuottaa ja ottaako ne jo aiemmin aamulla "auringosta" kiinni ja haittaako suurempi kulma mitään ylipäätänsä jos aurinko paistaa pidempään paneeleihin.
3. Kuinka paljon vaikuttaa paneelin lasin rikkoutuminen tuottoon, jos tuo yksi nyt talven jäljiltä ylipäätään enää toimii. Ja jos ei toimi, niin kuinka paljon jännitteen tippuminen kolmanneksella vaikuttaa tuottoon. Eli saavutetaanko toiminta jännite koska ja koska se menetetään. Entä onko MPPT jännite alueen ylärajalla menolla / keskialueen käytöllä millainen vaikutus tuottoon.
Tämähän siis mahdollistuu kun teen kytkennän yllä mainitulla tavalla. Ehkä tuossa on enemmänkin seurattavia suurreita, mutta numeroissa on suunnilleen ne asiat joita kullakin kytkennällä pystyy haarukoimaan. Rikkoutunutta lasiahan olen koittanut paikata jonkinmoisella epoksilla. Käyttämäni ei kuitenkaan soveltunut näköjään ainakaan kesään. Ajatus on käydä kytkennän yhteydessä raaputtamassa ns. paskat pois paneelin pinnasta ja laittaa se tulille jos sieltä jotain tulee. Pintaan laitettu tuote on siis muuttunut keltaiseksi ja hilseillyt jo suunnilleen kokonaan pois. Olen myös hiukan herätellyt paneelien maahantuontia, tosin vain itselleni ja mahdollisesti lähipiiriin. Hinnat kun pyörivät n. €0,24 / Wp tuntumassa kotiin. Jostain syystä saksalaiset tehtaat eivät olleet kiinnostuneita kyselyistäni vaikka myyvät samaan hintaan tuotteitaan vaikka vähintään palletillista kyselen. Mutta kun kyselee verkoston kautta, niin mm. kiinalaiset kyllä ottavat yhteyttä. Kenties saan näitä vieläkin halvemmalla. Katsotaan nyt. Toki kaikilla on aina hirmuinen kiire tehdä kauppoja.
tiistai 12. maaliskuuta 2019
Jatkoa sähkönsaamisajatteluun
Olen jotain nyt koittanut tehdä sähkön saannin varmistamiseksi. Ensinnäkin olen tilannut, mutten vielä maksanut 3kpl 5kW invertterit 15kW taloonsyöttöä varten. Nuo ovat siis saman tapaiset kuin nykyisetkin, mutta kykenevät 5kW tehoon 4kW sijasta. Näillä siis saan sen 3-vaihe sähkön toteutettua. Olen myös tilannut 800W tuuligeneraattorin jonka aion myös valjastaa käyttöön mahdollisimman pian. Tuollaisen 0,8kW generaattorin tuottoarvio on n. 1440kWh - 2640kWh välillä vuodessa. Jos vuorokaudessa tuulee riittävällä teholla 24 tuntia, saa tuosta siis 19,2kWh energiaa. Talvelle aivan mainio lisä, jos vain tuulee.
Tuollainen siis. 800W ja 48V.
Tämän lisäksi jouduin hankkimaan myös säätimen, jonka otin 1000W kykenevänä.
Näillä siis pitäisi pärjätä lisä energian tuottajina hetken aikaa. Toki katselen myös paneleita josko niitäkin edukkaasti saisi itselle.
Tähän uuteen malliin on tehonlisäyksen lisäksi tullut energoidenlähteiden vaihdon kytkentä ajaksi nolla, irroitettava näyttö sekä bluetooth yhteys.
Aika näyttää miten nuo muuten pelaavat.
Ainoana kompastuskivenä omaan järjestelmään on jäämässä siis akkujen huonous. Ne pitäisi päivittää kerralla kuitenkin sopivaan malliin. Toisaalta pitää nyt sitten katsoa jos noita nykyisiä tekohengittää jonkin verran, miten paljon talvella sitä lisäkapasiteettia tarvitaan. Noiden inverttereiden jälkeen kun koko talo kulkee niiden läpi, seuranta tulee olemaan aivan eri luokkaa.
Saan myös purettua kaikki omat viritelmät pois ja laittaa sähkökaapin kiinni... =D
Edit: Tilaus on tehty. Vaikeaa löytää mitää konkreettista infoa laitteista. Sillä näitä ei taida olla vielä ihan kamalasti käytössä, vaikka ilmeisesti joulukuusta asti on ollut toimituksessa. No, aika näyttää miten näiden kanssa onnistutaan.
 |
| Kuva: aliexpress.com |
 |
| Kuva: aliexpress.com |
Tämän lisäksi jouduin hankkimaan myös säätimen, jonka otin 1000W kykenevänä.
Näillä siis pitäisi pärjätä lisä energian tuottajina hetken aikaa. Toki katselen myös paneleita josko niitäkin edukkaasti saisi itselle.
Aika näyttää miten nuo muuten pelaavat.
Ainoana kompastuskivenä omaan järjestelmään on jäämässä siis akkujen huonous. Ne pitäisi päivittää kerralla kuitenkin sopivaan malliin. Toisaalta pitää nyt sitten katsoa jos noita nykyisiä tekohengittää jonkin verran, miten paljon talvella sitä lisäkapasiteettia tarvitaan. Noiden inverttereiden jälkeen kun koko talo kulkee niiden läpi, seuranta tulee olemaan aivan eri luokkaa.
Saan myös purettua kaikki omat viritelmät pois ja laittaa sähkökaapin kiinni... =D
Edit: Tilaus on tehty. Vaikeaa löytää mitää konkreettista infoa laitteista. Sillä näitä ei taida olla vielä ihan kamalasti käytössä, vaikka ilmeisesti joulukuusta asti on ollut toimituksessa. No, aika näyttää miten näiden kanssa onnistutaan.
torstai 7. maaliskuuta 2019
Sähköä - mutta mistä ja miten?
Tällä kertaa en niinkään mieti sähköautoilua, vaan pohdin sähkön tuotannon mahdollisuuksia kotona. Aikoinaan kun muutimme tänne ”metsän keskelle”, mahdollistui moni asia. Joten yhtenä uutena vivahteena oli mahdollisuus hankkia aurinkopaneeleita. Jossain vaiheessa löysin Puolasta järkevän hintaisen 130W paneelin ja tilasin sen. Tuon avulla leikkien huomasin mukavaa potentiaalia aurinkoenergiassa. Tästä kuitenkin kesti kauan ennenkuin sain hankituksi ”isomman” pumpsin ja vielä katolle ne. Tuosta meni vielä aikaa, että ollaan siinä pisteessä jossa suurin osa talon sähköistä kiertää aurinkojärjestelmän kautta. Vielä pitäisi sijoittaa n. 700€ invertteri-laturipuolelle jotta saisin koko talon laitettua kulkemaan aurinkojärjestelmän läpi.
Muita puutteita on tietenkin akuston pienuus ja huonous. Tämän hetkinen kapasiteetti on joskus ollut 9,6kWh luokkaa josta oikeasti n. 4,8kWh on ollut käytettävissä. Nykyinen todellinen taitaa olla tuskin 1kWh luokkaa. Tuo 9600Wh tarkoittaa siis 200Ah 48V akustolla. Eli 4 x 200Ah akkuja sarjassa. Jos akut olisivat 250Ah, niin teoreettinen kapasiteetti olisi 12000Wh eli 12kWh. Näin laskien voitaisiin sanoa, että jos tuollaisia sarjoja laittaisi 4 rinnan, saataisiin 1000Ah akku eli energiaa olisi varastossa 48kWh. Eli 10 tuollaista sarjaa tekisi 120kWh akkukapasiteettia. Tarkoittaen siis 2500Ah akkua. Käytännössä tuollaista 40 akun pakettia ei välttämättä kannata rakentaa perus 12V akuista. Massalevyakut toimisivat huomattavasti paremmin ja myös kestäisivät käyttöä paremmin. Toki 2500Ah 2V akku on ”kohtuullisen” kookas ja painava. Toki yleensä nuo ovat korkeita. 24kpl tuollaista ei kuitenkaan ole aivan ilmaisia nekään... Mutta ns. tuolla kapasiteetilla voisi pärjätä kohtuudella. Toki talvella tuotanto saisi olla aika mahtava sillä päivässä saattaisi mennä juurikin tuon verran energiaa. Tosin tuohon pystyy vaikuttamaan onneksi itse mm. Puulämmityksellä. Akustoon saisi uppoamaan tuhansia. (Edit laskin aiemmin saadun tarjouksen perusteella, että 2500Ah akusto maksaisi noilla massalevy / putkilevyakuilla n 15200€, uusia tarjouksia vastaanotetaan... ;) ).
Sellaisen asian olen nyt pystynyt varmistamaan, että jos katolla on aurinkopaneelia 1kW niin energiaa vuoden aikana saa vähintään 1MWh verran eli 1000kWh. Sellaisen myös olen laittanut merkille, että talvella pahimpaan aikaan saa suunnilleen sen paneelin nimellistehon verran päivässä sisään. Eli tässä tapauksessa sen 1kWh verran. Eli, jos hommaisi vielä sen yhden invertteri-laturin, saisin niiden kautta laitettua 12kWp katolle käyttöön ja 3 x 5kW kolmivaihe syötön taloon. Eli 21,7A syöttö sen 25A sijaan. Tosin hetkellisesti saisi noistakin ottaa enemmän, aina tuplaan asti 5 sekunnin ajaksi. No, tuo 12kW ei antaisi kuitenkaan kuin sen 12kWh pahinpaan aikaan. Tähän olen tietenkin miettinyt sitten esim. Tuulivoimaa pienehköllä generaattorilla saisi jo kohtuullisen hyvin energiaa. Esim. 3kW generaattorilla pienimmillään saisi n.9kWh / päivä ja parhaimmillaan sen 72kWh, no tietenkään mitään ei tulisi jos ei oikeasti koko vuorokautena ollenkaan. Tuo 9kWh tulisi siis jos päivässä se 3h tuulisi ja tuo 72kWh jos tuulee koko vuorokauden. Eli ns. Pahimmillaan saisin talteen noista sen 21kWh ja parhaimmillaan 84kWh, siis huonona päivänä talvella. Heti jos aurinko pilkahtaa niin paneelit tuottaa sen lisää ja jos sen 5h? mittaisen ajan paistaa koko ajan, saa lähemmäs 70kWh talteen. Toki kesällä saisi lähes jokaisena aurinkoisena päivänä sen 120kWh ja kulutus kuitenkin olisi pientä. Eli ainakin teoriassa voisi miettiä sitten joko sähkön myymistä verkkoon tai että alkaisi tuottamaan vaikka vetyä ylijäämäsähköstä.
Juttu päivittyy ...
Lisää mietintää ja laskelmia.
Olen pyytänyt tarjousta aurinko-invertteri toimittajaltani kolmesta uusimmasta heidän tuotteestaan joilla voi kolmivaiheisen sähkön tuottaa. Aavistuksen vanhemmalla laitteistolla tuo onnistuu kyllä mutta vaikka omani onkin vain pari vuotta sitten hankittua, yhden uuden pulikan hankkiminen muodostui ongelmaksi... kukaan ei halua myydä omiaan eikä uusia saa. Eli vaikka systeemiin on mahdollista lisätä myöhemmin laitteita, saatavuus voi olla ongelma. Siksi ajatus hankkia uusin, on relevantti. Eli jos nyt hankin kolmivaihejärjestelmän jolla pääsen 15kW tehoon, eli n. 21,7A vaihevirtaan. Saattaa myöhemmin minulla olla käyttöä esim. 32A yhdelle vaiheelle. Jolloin voisin hankkia yhden laitteen lisää ruokkimaan sitä yhtä vaihetta. Tuolloin siis saisin järjestelmän jossa kahdesta vaiheesta olisi mahdollista ottaa 21,7A mutta yhdestä 43,5A (pyöristys). Toki, jos hankin nuo kolme uutta, jää minulle ne kaksi vanhaa joilla saan kyllä 34,8A vaiheelle sekä myös 8kWp lisämahdollisuuden paneeleille. Tuolloin minulla olisi siis mahdollista ladata akkuja 20kWp teholla. Toisaalta olen huomannut, että käyttämäni laitteet kuluttaa n.25W tehoa toimiessaan. Tarkoittaa siis sitä, että nyt kun laitteita on 2kpl, niin n. 50W menee laitteiden käynnissäpitoon. Eli jos aurinkoenergiaa saadaan n.150W, niin kulutukseen ei saa mennä 100W enempää ettei akusta oteta lisää. Eli vaikka auringosta saadaan 200W mutta kulutus on 300W niin akusta otetaan 150W. Toki jos auringosta saadaan 300W ja kulutus on 200W niin akkua ladataan 50W teholla. Tämä siis silloin kun aurinkoenergiaa on saatavilla. Kolme "havittelemaani" invertteri-laturia kustantaa n. 2000€.
Toinen mitä olen tässä tietenkin aktivoitunut haaveilemaan on paneelit. Se, että akkujärjestelmä maksaa ns. maltaita (toim. huom. maltaat eivät ole kalliita... valmistamme myös olutta) ja se, että sen päivittäminen on järkevää kerralla, tarkoittaa hyvinkin sitä, että tavallaan haluaa tekohengittää omaa rikkinäistä akku kapasiteettiaan mahdollisimman pitkään...
No, joka tapauksessa olen tietenkin haaveillut hommaavani esim. jokusen kilowatin paneelia. Bibmle solar on ollut minulle paikka mistä olen katsellut paneelien hintoja ja kuolannut mm. käytettyjen mahdollisuuksien perään. Eilen illalla löysin https://www.enfsolar.com paikan ja siellä on potentiaalia. Löysin mm Saksasta paikan, jonka alkaen hinnat on 0,236€ / Wp jolloin ajattelemani 12kWp tulisi maksamaan n.2800€. Kenties nuo eivät myy yksityiselle. Tai myyntikoko on vaikka 60kpl. Toisaalta jos myyntikoko on 60kpl niin tuo 15kWp ei jäisi käyttämättä jos jättäisin ne kaksi jo olemassa olevaa itselleni enkä myisi niitä eteenpäin. Toki jos myisin, niin voisin samalla myydä myös paneeleita mukana...
Tuolta tosin löytyy myös 500Wp paneeleita sopivin speksein. Eli paneeli määrän saisi puolitettua ja hinta on edullisempi. Toimitus tosin voi nostaa hintaa sillä tuotteet Kiinassa.
Se mikä noissa kiinnostaa erityisesti on se, että 96 cell paneeleilla Voc jännite on 60V tienoilla. Vmp on 50V tienoilla ja virta 5A tienoilla. Eli jos laittaa kaksi sarjaan niin max. Voc on 120V ja kun mennään kylmään jännite nousee. Eli jos kerrotaan, että jännite muuttuu 0,36% per celsius aste, niin esim. 25C - -30C on 55C muutos. Joten jännite nousee 55 x 0,36% Eli 19,8% nousu jännitteeseen joka tarkoittaa siis 143,76V mahdollista jännitettä jos akku olisi täynnä eikä kulutusta olisi ollenkaan sekä paneelit olisivat puhtaat -30C pakkasen aikaan. Aurinkolataajathan siis tässä tapauksessa kestävät sen 145V max. Toisaalta laitteiden MPPT toimii parhaiten 60 - 115V välillä, eli n.100V mp alue on aika sweetspot. Toisaaltaan myös tuo 5A virta on aika mainio. Jos vedän 1,5mm2 kaapelilla jokaisen alas, sekin riittää. Toisaalta voin niputtaa neljän sarjan, eli 20A yhteen 6mm2 kaapeliin vielä aika kivasti. "Hätätilassa" tuon 40A vie yhdessä 6mm2 kaapelissakin. Kuitankaan tuota 40A tehoa tuskin saadaan monta tuntia päivässä käyttöön.
Jotenkin olen siis päätynyt ajatuksissani siihen, että ensin invertterit, sitten panelit ja vasta sitten akku. Kolmen invertterin kanssa "pärjään" nyky paneeleilla siten, että yhteen tulee kaksi kolmen sarjaa eli nykyinen 1170Wp ja yhteen tulee yksi kolmen sarja eli 585Wp sekä yhteen yksi kahden sarja, eli 390Wp. Ellei sitten siitä yhdestä hajonneesta saa kelvollista siihen yhteen kahden sarjaan.
Akkujen kanssa pitää miettiä vielä miten homman rahoittaa ja mikä on viisasta. Yksi mahdollisuus on hankkia kolmivaiheinen ongrid laitos josta saa puskettua ylimääräisen tuotannon kesällä verkkoon. Pitää nyt miettiä miten hommaa lähtisi hoitamaan. Jotenkin houkuttelisi sulkea kokonaan sähkön syöttö kiinteistöstä ja elää energian suhteen omaa elämää. Se kuinka mahdollista se Suomessa on kiinnostaa. Toki se on mahdollista, mutta kuinka mahdollista se on ns. nyky mukavuuksilla ja kuinka kalliiksi sellainen tulee.
Tällä hetkellä ostamme lähituuli sähköä Tampereen energialta. Sen hinta on 4.19 senttiä per kWh Toki tuon päälle tulee myös 1,98€ perusmaksu. Eli kokonaishinta per kWh määräytyy perushinnan mukaan. Toisaalta sähkön kokonaishinta helmikuun osalta on toteutunut, 0,11€ hinnalla per kWh. Eli kaikkiaan sähkö maksoi 295,77€ ja sitä kului 2610,19kWh. Perusmaksuja tuohon siis sisältyi 31,09€ siirron osalta ja 1,98€ myynnin osalta.
"Takaisin maksu". Eli jos sähkö kaikkineen maksaa n. 13snt /kWh niin kauanko jonkin hankinnan takaisin maksu kestää...
Jos sähkön kulutus on vaikka 16 000kWh vuodessa, niin tuo 13snt/ kWh tarkoittaa 2080€ maksua vuodessa. Eli jos 1kW paneelilla saa n. 1MWh energiaa vuodessa, säästää se 130€ vuodessa. Joten teoriassa 12kW paneelistolla säästää 12 000kWh vuodessa, eli 1560€. Toki tarkoittaa myös sitä, että energiaa pitää pystyä varastoimaan, tai sitä pitää voida myydä samaan hintaan silloin kun on ylituotantoa. Toisin sanoen, jos 12kWp paneelisto maksaa 2800€ niin ihan kahta vuotta ei tarvitse odottaa takaisin maksuun optimi suhdanteissa. Akusto tasaa suhdanteita, eli mitä isompi akusto, sen helpompi hoitaa homma. Toki liian iso akusto kuluttaa enemmän kuin siihen voidaan ladata järkevästi. Ehkä joku häkäpönttö ratkaisu olisi ilmastoedullisin ratkaisu talven pahimpiin energian saanti pulmiin. Tai sitten lämmitys vain toteutetaan puulla joka on hiilineutraali siinä mielessä, että se on kerännyt kaiken hiilen ilmasta, johon se sen palauttaa palaessaan tai lahotessaan.
Ajatukset jatkuu joko tässä tai toisessa postauksessa. Riippuu siitäkin, hankinko jotain uutta vai en.
Muita puutteita on tietenkin akuston pienuus ja huonous. Tämän hetkinen kapasiteetti on joskus ollut 9,6kWh luokkaa josta oikeasti n. 4,8kWh on ollut käytettävissä. Nykyinen todellinen taitaa olla tuskin 1kWh luokkaa. Tuo 9600Wh tarkoittaa siis 200Ah 48V akustolla. Eli 4 x 200Ah akkuja sarjassa. Jos akut olisivat 250Ah, niin teoreettinen kapasiteetti olisi 12000Wh eli 12kWh. Näin laskien voitaisiin sanoa, että jos tuollaisia sarjoja laittaisi 4 rinnan, saataisiin 1000Ah akku eli energiaa olisi varastossa 48kWh. Eli 10 tuollaista sarjaa tekisi 120kWh akkukapasiteettia. Tarkoittaen siis 2500Ah akkua. Käytännössä tuollaista 40 akun pakettia ei välttämättä kannata rakentaa perus 12V akuista. Massalevyakut toimisivat huomattavasti paremmin ja myös kestäisivät käyttöä paremmin. Toki 2500Ah 2V akku on ”kohtuullisen” kookas ja painava. Toki yleensä nuo ovat korkeita. 24kpl tuollaista ei kuitenkaan ole aivan ilmaisia nekään... Mutta ns. tuolla kapasiteetilla voisi pärjätä kohtuudella. Toki talvella tuotanto saisi olla aika mahtava sillä päivässä saattaisi mennä juurikin tuon verran energiaa. Tosin tuohon pystyy vaikuttamaan onneksi itse mm. Puulämmityksellä. Akustoon saisi uppoamaan tuhansia. (Edit laskin aiemmin saadun tarjouksen perusteella, että 2500Ah akusto maksaisi noilla massalevy / putkilevyakuilla n 15200€, uusia tarjouksia vastaanotetaan... ;) ).
Sellaisen asian olen nyt pystynyt varmistamaan, että jos katolla on aurinkopaneelia 1kW niin energiaa vuoden aikana saa vähintään 1MWh verran eli 1000kWh. Sellaisen myös olen laittanut merkille, että talvella pahimpaan aikaan saa suunnilleen sen paneelin nimellistehon verran päivässä sisään. Eli tässä tapauksessa sen 1kWh verran. Eli, jos hommaisi vielä sen yhden invertteri-laturin, saisin niiden kautta laitettua 12kWp katolle käyttöön ja 3 x 5kW kolmivaihe syötön taloon. Eli 21,7A syöttö sen 25A sijaan. Tosin hetkellisesti saisi noistakin ottaa enemmän, aina tuplaan asti 5 sekunnin ajaksi. No, tuo 12kW ei antaisi kuitenkaan kuin sen 12kWh pahinpaan aikaan. Tähän olen tietenkin miettinyt sitten esim. Tuulivoimaa pienehköllä generaattorilla saisi jo kohtuullisen hyvin energiaa. Esim. 3kW generaattorilla pienimmillään saisi n.9kWh / päivä ja parhaimmillaan sen 72kWh, no tietenkään mitään ei tulisi jos ei oikeasti koko vuorokautena ollenkaan. Tuo 9kWh tulisi siis jos päivässä se 3h tuulisi ja tuo 72kWh jos tuulee koko vuorokauden. Eli ns. Pahimmillaan saisin talteen noista sen 21kWh ja parhaimmillaan 84kWh, siis huonona päivänä talvella. Heti jos aurinko pilkahtaa niin paneelit tuottaa sen lisää ja jos sen 5h? mittaisen ajan paistaa koko ajan, saa lähemmäs 70kWh talteen. Toki kesällä saisi lähes jokaisena aurinkoisena päivänä sen 120kWh ja kulutus kuitenkin olisi pientä. Eli ainakin teoriassa voisi miettiä sitten joko sähkön myymistä verkkoon tai että alkaisi tuottamaan vaikka vetyä ylijäämäsähköstä.
Juttu päivittyy ...
Lisää mietintää ja laskelmia.
Olen pyytänyt tarjousta aurinko-invertteri toimittajaltani kolmesta uusimmasta heidän tuotteestaan joilla voi kolmivaiheisen sähkön tuottaa. Aavistuksen vanhemmalla laitteistolla tuo onnistuu kyllä mutta vaikka omani onkin vain pari vuotta sitten hankittua, yhden uuden pulikan hankkiminen muodostui ongelmaksi... kukaan ei halua myydä omiaan eikä uusia saa. Eli vaikka systeemiin on mahdollista lisätä myöhemmin laitteita, saatavuus voi olla ongelma. Siksi ajatus hankkia uusin, on relevantti. Eli jos nyt hankin kolmivaihejärjestelmän jolla pääsen 15kW tehoon, eli n. 21,7A vaihevirtaan. Saattaa myöhemmin minulla olla käyttöä esim. 32A yhdelle vaiheelle. Jolloin voisin hankkia yhden laitteen lisää ruokkimaan sitä yhtä vaihetta. Tuolloin siis saisin järjestelmän jossa kahdesta vaiheesta olisi mahdollista ottaa 21,7A mutta yhdestä 43,5A (pyöristys). Toki, jos hankin nuo kolme uutta, jää minulle ne kaksi vanhaa joilla saan kyllä 34,8A vaiheelle sekä myös 8kWp lisämahdollisuuden paneeleille. Tuolloin minulla olisi siis mahdollista ladata akkuja 20kWp teholla. Toisaalta olen huomannut, että käyttämäni laitteet kuluttaa n.25W tehoa toimiessaan. Tarkoittaa siis sitä, että nyt kun laitteita on 2kpl, niin n. 50W menee laitteiden käynnissäpitoon. Eli jos aurinkoenergiaa saadaan n.150W, niin kulutukseen ei saa mennä 100W enempää ettei akusta oteta lisää. Eli vaikka auringosta saadaan 200W mutta kulutus on 300W niin akusta otetaan 150W. Toki jos auringosta saadaan 300W ja kulutus on 200W niin akkua ladataan 50W teholla. Tämä siis silloin kun aurinkoenergiaa on saatavilla. Kolme "havittelemaani" invertteri-laturia kustantaa n. 2000€.
Toinen mitä olen tässä tietenkin aktivoitunut haaveilemaan on paneelit. Se, että akkujärjestelmä maksaa ns. maltaita (toim. huom. maltaat eivät ole kalliita... valmistamme myös olutta) ja se, että sen päivittäminen on järkevää kerralla, tarkoittaa hyvinkin sitä, että tavallaan haluaa tekohengittää omaa rikkinäistä akku kapasiteettiaan mahdollisimman pitkään...
No, joka tapauksessa olen tietenkin haaveillut hommaavani esim. jokusen kilowatin paneelia. Bibmle solar on ollut minulle paikka mistä olen katsellut paneelien hintoja ja kuolannut mm. käytettyjen mahdollisuuksien perään. Eilen illalla löysin https://www.enfsolar.com paikan ja siellä on potentiaalia. Löysin mm Saksasta paikan, jonka alkaen hinnat on 0,236€ / Wp jolloin ajattelemani 12kWp tulisi maksamaan n.2800€. Kenties nuo eivät myy yksityiselle. Tai myyntikoko on vaikka 60kpl. Toisaalta jos myyntikoko on 60kpl niin tuo 15kWp ei jäisi käyttämättä jos jättäisin ne kaksi jo olemassa olevaa itselleni enkä myisi niitä eteenpäin. Toki jos myisin, niin voisin samalla myydä myös paneeleita mukana...
Tuolta tosin löytyy myös 500Wp paneeleita sopivin speksein. Eli paneeli määrän saisi puolitettua ja hinta on edullisempi. Toimitus tosin voi nostaa hintaa sillä tuotteet Kiinassa.
Se mikä noissa kiinnostaa erityisesti on se, että 96 cell paneeleilla Voc jännite on 60V tienoilla. Vmp on 50V tienoilla ja virta 5A tienoilla. Eli jos laittaa kaksi sarjaan niin max. Voc on 120V ja kun mennään kylmään jännite nousee. Eli jos kerrotaan, että jännite muuttuu 0,36% per celsius aste, niin esim. 25C - -30C on 55C muutos. Joten jännite nousee 55 x 0,36% Eli 19,8% nousu jännitteeseen joka tarkoittaa siis 143,76V mahdollista jännitettä jos akku olisi täynnä eikä kulutusta olisi ollenkaan sekä paneelit olisivat puhtaat -30C pakkasen aikaan. Aurinkolataajathan siis tässä tapauksessa kestävät sen 145V max. Toisaalta laitteiden MPPT toimii parhaiten 60 - 115V välillä, eli n.100V mp alue on aika sweetspot. Toisaaltaan myös tuo 5A virta on aika mainio. Jos vedän 1,5mm2 kaapelilla jokaisen alas, sekin riittää. Toisaalta voin niputtaa neljän sarjan, eli 20A yhteen 6mm2 kaapeliin vielä aika kivasti. "Hätätilassa" tuon 40A vie yhdessä 6mm2 kaapelissakin. Kuitankaan tuota 40A tehoa tuskin saadaan monta tuntia päivässä käyttöön.
Jotenkin olen siis päätynyt ajatuksissani siihen, että ensin invertterit, sitten panelit ja vasta sitten akku. Kolmen invertterin kanssa "pärjään" nyky paneeleilla siten, että yhteen tulee kaksi kolmen sarjaa eli nykyinen 1170Wp ja yhteen tulee yksi kolmen sarja eli 585Wp sekä yhteen yksi kahden sarja, eli 390Wp. Ellei sitten siitä yhdestä hajonneesta saa kelvollista siihen yhteen kahden sarjaan.
Akkujen kanssa pitää miettiä vielä miten homman rahoittaa ja mikä on viisasta. Yksi mahdollisuus on hankkia kolmivaiheinen ongrid laitos josta saa puskettua ylimääräisen tuotannon kesällä verkkoon. Pitää nyt miettiä miten hommaa lähtisi hoitamaan. Jotenkin houkuttelisi sulkea kokonaan sähkön syöttö kiinteistöstä ja elää energian suhteen omaa elämää. Se kuinka mahdollista se Suomessa on kiinnostaa. Toki se on mahdollista, mutta kuinka mahdollista se on ns. nyky mukavuuksilla ja kuinka kalliiksi sellainen tulee.
Tällä hetkellä ostamme lähituuli sähköä Tampereen energialta. Sen hinta on 4.19 senttiä per kWh Toki tuon päälle tulee myös 1,98€ perusmaksu. Eli kokonaishinta per kWh määräytyy perushinnan mukaan. Toisaalta sähkön kokonaishinta helmikuun osalta on toteutunut, 0,11€ hinnalla per kWh. Eli kaikkiaan sähkö maksoi 295,77€ ja sitä kului 2610,19kWh. Perusmaksuja tuohon siis sisältyi 31,09€ siirron osalta ja 1,98€ myynnin osalta.
"Takaisin maksu". Eli jos sähkö kaikkineen maksaa n. 13snt /kWh niin kauanko jonkin hankinnan takaisin maksu kestää...
Jos sähkön kulutus on vaikka 16 000kWh vuodessa, niin tuo 13snt/ kWh tarkoittaa 2080€ maksua vuodessa. Eli jos 1kW paneelilla saa n. 1MWh energiaa vuodessa, säästää se 130€ vuodessa. Joten teoriassa 12kW paneelistolla säästää 12 000kWh vuodessa, eli 1560€. Toki tarkoittaa myös sitä, että energiaa pitää pystyä varastoimaan, tai sitä pitää voida myydä samaan hintaan silloin kun on ylituotantoa. Toisin sanoen, jos 12kWp paneelisto maksaa 2800€ niin ihan kahta vuotta ei tarvitse odottaa takaisin maksuun optimi suhdanteissa. Akusto tasaa suhdanteita, eli mitä isompi akusto, sen helpompi hoitaa homma. Toki liian iso akusto kuluttaa enemmän kuin siihen voidaan ladata järkevästi. Ehkä joku häkäpönttö ratkaisu olisi ilmastoedullisin ratkaisu talven pahimpiin energian saanti pulmiin. Tai sitten lämmitys vain toteutetaan puulla joka on hiilineutraali siinä mielessä, että se on kerännyt kaiken hiilen ilmasta, johon se sen palauttaa palaessaan tai lahotessaan.
Ajatukset jatkuu joko tässä tai toisessa postauksessa. Riippuu siitäkin, hankinko jotain uutta vai en.
maanantai 4. maaliskuuta 2019
Latauksesta
Ajelin tänään vajaalla akulla sen verran pitkän pätkän, että kotiin tullessa oli energiaa enää jäljellä 1,7kWh.
Kilometrejä ei tullut kuin karvan alle 100km mutta kohtalaisen lyhyttä pätkää ja kun ei tarvinnut jarrutus-kiihdyttää, niin mentiin motaria. Tosin akkukaan ei ollut siis täynnä lähteissä.
Kotipihaan tullessa siis oli tuo 1,7kWh jäljellä ja tuli mieleen jotta kulutan sen kilpparille asti. Tuo viesti tulikin 0,5kWh kohdalla, kun tuo 0,5kWh oli ollut jo ihmeen kauan taulussa huolimatta 3,6kW tehontarpeesta jonka sain aikaan huudattamalla lämmitystä täydellä pyynnöllä ja pitämällä pitkiä päällä. 0,8kWh lukemaan tosin ensin kulutin akkua kotitiellä tehden typeriä kiihdytyksiä ja laittamalla N:n päälle, ettei jarruttaessa regenerointia tapahtu.
Leaf spyn mukaan kenno nro 49 meni silloin tällöin punaiseksi ja ilmoittautui bad tilaan. Mutta tila vaihteli. Seurattava asia siis.
Latauksen aloitin heti kun sammutin auton. Alkuun auto otti vastaan n. 3,3kW teholla energiaa. Mutta laskemalla ensimmäisen tunnin jälkeen n. 2h ajan auto otti 4,4kW vastaan, tai sitten laskelma on väärin. Tosin ”tyhjästä” täyteen, joka autollani tarkoitti tänään 0,5kWh - 21,2kWh (20,7kWh) tapahtui 6h 20min aikana, eli latausteho on keskimäärin ollut 3,4kW. Loppua kohden latus hidastui siten, että viimeinen 40min latausteho oli keskimäärin 2,8kW ja viimeiset 1,2kWh meni 2,5kW voimin josta viimeinen 100Wh kesti 3min eli teho 2kW.
Tuon 6h 20min päälle tuli vielä lähes 2h balansointi jakso.
Olen jo tilannut sekä saanutkin kolmivaihe kWh mittarin jonka aion laittaa suoraan tuon Accelevin syöttön alkupäähän. Tarkoitukseni on ensinnäkin katsoa mittaako Accelev lähtevää vai tulevaa kWh lukemaa. Toisekseen tarkoitus on katsoa paljonko Accelev kuluttaa energiaa olleessaan vaikka päivän levossa.
Tiedot mitä saan ja vertailut mitä pystyn tuon jälkeen tekemään:
- Paljonko auton lataaminen ottaa energiaa kokonaisuudessaan.
- Paljonko Accelev ilmoittaa syöttäneensä eteenpäin.
- Paljonko auto väittää saaneensa energiaa akkuunsa.
Eli voin laskea kokonaishyötysuhteen, hyötysuhteen Accelevin ja syötön välillä sekä hyötysuhteen auto ja Accelevin välillä. Toki jälkimmäisen voin jo nyt katsoa.
Kilometrejä ei tullut kuin karvan alle 100km mutta kohtalaisen lyhyttä pätkää ja kun ei tarvinnut jarrutus-kiihdyttää, niin mentiin motaria. Tosin akkukaan ei ollut siis täynnä lähteissä.
Kotipihaan tullessa siis oli tuo 1,7kWh jäljellä ja tuli mieleen jotta kulutan sen kilpparille asti. Tuo viesti tulikin 0,5kWh kohdalla, kun tuo 0,5kWh oli ollut jo ihmeen kauan taulussa huolimatta 3,6kW tehontarpeesta jonka sain aikaan huudattamalla lämmitystä täydellä pyynnöllä ja pitämällä pitkiä päällä. 0,8kWh lukemaan tosin ensin kulutin akkua kotitiellä tehden typeriä kiihdytyksiä ja laittamalla N:n päälle, ettei jarruttaessa regenerointia tapahtu.
Leaf spyn mukaan kenno nro 49 meni silloin tällöin punaiseksi ja ilmoittautui bad tilaan. Mutta tila vaihteli. Seurattava asia siis.
Latauksen aloitin heti kun sammutin auton. Alkuun auto otti vastaan n. 3,3kW teholla energiaa. Mutta laskemalla ensimmäisen tunnin jälkeen n. 2h ajan auto otti 4,4kW vastaan, tai sitten laskelma on väärin. Tosin ”tyhjästä” täyteen, joka autollani tarkoitti tänään 0,5kWh - 21,2kWh (20,7kWh) tapahtui 6h 20min aikana, eli latausteho on keskimäärin ollut 3,4kW. Loppua kohden latus hidastui siten, että viimeinen 40min latausteho oli keskimäärin 2,8kW ja viimeiset 1,2kWh meni 2,5kW voimin josta viimeinen 100Wh kesti 3min eli teho 2kW.
Tuon 6h 20min päälle tuli vielä lähes 2h balansointi jakso.
Olen jo tilannut sekä saanutkin kolmivaihe kWh mittarin jonka aion laittaa suoraan tuon Accelevin syöttön alkupäähän. Tarkoitukseni on ensinnäkin katsoa mittaako Accelev lähtevää vai tulevaa kWh lukemaa. Toisekseen tarkoitus on katsoa paljonko Accelev kuluttaa energiaa olleessaan vaikka päivän levossa.
Tiedot mitä saan ja vertailut mitä pystyn tuon jälkeen tekemään:
- Paljonko auton lataaminen ottaa energiaa kokonaisuudessaan.
- Paljonko Accelev ilmoittaa syöttäneensä eteenpäin.
- Paljonko auto väittää saaneensa energiaa akkuunsa.
Eli voin laskea kokonaishyötysuhteen, hyötysuhteen Accelevin ja syötön välillä sekä hyötysuhteen auto ja Accelevin välillä. Toki jälkimmäisen voin jo nyt katsoa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)